Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   hy անցյալ 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [ութանասունմեկ]

81 [ut’anasunmek]

անցյալ 1

ants’yal 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi armenia Toista Lisää
kirjoittaa գ--լ գ___ գ-ե- ---- գրել 0
ants’-a--1 a_______ 1 a-t-’-a- 1 ---------- ants’yal 1
Hän kirjoitti kirjeen. Նա-նամա--գ--ց: Ն_ ն____ գ____ Ն- ն-մ-կ գ-ե-: -------------- Նա նամակ գրեց: 0
a-t----l-1 a_______ 1 a-t-’-a- 1 ---------- ants’yal 1
Ja hän kirjoitti kortin. Ե- -ա-բ-ցի----եց: Ե_ ն_ բ____ գ____ Ե- ն- բ-ց-կ գ-ե-: ----------------- Եվ նա բացիկ գրեց: 0
g-el g___ g-e- ---- grel
lukea կ-ր-ալ կ_____ կ-ր-ա- ------ կարդալ 0
g--l g___ g-e- ---- grel
Hän luki lehteä. Նա----դո-մ-էր-ա-ս-գ-ր-: Ն_ կ______ է_ ա________ Ն- կ-ր-ո-մ է- ա-ս-գ-ր-: ----------------------- Նա կարդում էր ամսագիրը: 0
gr-l g___ g-e- ---- grel
Ja hän luki kirjan. Եվ -- --ր--ւմ ---մի ----: Ե_ ն_ կ______ է_ մ_ գ____ Ե- ն- կ-ր-ո-մ է- մ- գ-ր-: ------------------------- Եվ նա կարդում էր մի գիրք: 0
Na-n---k g---s’ N_ n____ g_____ N- n-m-k g-e-s- --------------- Na namak grets’
ottaa վե-ցնել վ______ վ-ր-ն-լ ------- վերցնել 0
Na ----- gr-t-’ N_ n____ g_____ N- n-m-k g-e-s- --------------- Na namak grets’
Hän otti tupakan. Նա մ- ս---ր-- --րցրե-: Ն_ մ_ ս______ վ_______ Ն- մ- ս-գ-ր-տ վ-ր-ր-ց- ---------------------- Նա մի սիգարետ վերցրեց: 0
N---a-ak--re--’ N_ n____ g_____ N- n-m-k g-e-s- --------------- Na namak grets’
Hän otti palan suklaata. Նա------ո- -ո-ո----վ-ր-ր-ց: Ն_ մ_ կ___ շ______ վ_______ Ն- մ- կ-ո- շ-կ-լ-դ վ-ր-ր-ց- --------------------------- Նա մի կտոր շոկոլադ վերցրեց: 0
Y-v-na--a-s-i- g---s’ Y__ n_ b______ g_____ Y-v n- b-t-’-k g-e-s- --------------------- Yev na bats’ik grets’
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. Ն- ա---վա-ար-- է- ե-ել, իս---- հավատար-մ: Ն_ ա__________ է_ ե____ ի__ ն_ հ_________ Ն- ա-հ-վ-տ-ր-մ է- ե-ե-, ի-կ ն- հ-վ-տ-ր-մ- ----------------------------------------- Նա անհավատարիմ էր եղել, իսկ նա հավատարիմ: 0
Y-v -a--at-’----ret-’ Y__ n_ b______ g_____ Y-v n- b-t-’-k g-e-s- --------------------- Yev na bats’ik grets’
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. Ն- ----լ -ր---ե-, իսկ--ա ---աս-- --: Ն_ ծ____ է_ ե____ ի__ ն_ ջ______ է__ Ն- ծ-ւ-լ է- ե-ե-, ի-կ ն- ջ-ն-ս-ր է-: ------------------------------------ Նա ծույլ էր եղել, իսկ նա ջանասեր էր: 0
Y-v-na-bat-’-k---e--’ Y__ n_ b______ g_____ Y-v n- b-t-’-k g-e-s- --------------------- Yev na bats’ik grets’
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. Ն- աղ-ատ էր--ի-կ -ա հ------: Ն_ ա____ է__ ի__ ն_ հ_______ Ն- ա-ք-տ է-, ի-կ ն- հ-ր-ւ-տ- ---------------------------- Նա աղքատ էր, իսկ նա հարուստ: 0
ka-dal k_____ k-r-a- ------ kardal
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Նա --- չու---- ----պ--տ---: Ն_ փ__ չ______ ա__ պ_______ Ն- փ-ղ չ-ւ-ե-, ա-լ պ-ր-ք-ր- --------------------------- Նա փող չուներ, այլ պարտքեր: 0
kard-l k_____ k-r-a- ------ kardal
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Նա հ------թյ-ւ--չո-ներ---յ--ձ-խո-դութ--ւ-: Ն_ հ___________ չ______ ա__ ձ_____________ Ն- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ- չ-ւ-ե-, ա-լ ձ-խ-ր-ո-թ-ո-ն- ------------------------------------------ Նա հաջողություն չուներ, այլ ձախորդություն: 0
k---al k_____ k-r-a- ------ kardal
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Նա ----եր հ---ղո-թ-ու---այ- անհա-ող-ւ-յ--ն: Ն_ չ_____ հ____________ ա__ ա______________ Ն- չ-ւ-ե- հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-, ա-լ ա-հ-ջ-ղ-ւ-յ-ւ-: ------------------------------------------- Նա չուներ հաջողություն, այլ անհաջողություն: 0
N--k-r--- -- a--agiry N_ k_____ e_ a_______ N- k-r-u- e- a-s-g-r- --------------------- Na kardum er amsagiry
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. Նա -ոհ -էր- --լ-----հ: Ն_ գ__ չ___ ա__ դ_____ Ն- գ-հ չ-ր- ա-լ դ-գ-հ- ---------------------- Նա գոհ չէր, այլ դժգոհ: 0
N- --r-um--r-ams---ry N_ k_____ e_ a_______ N- k-r-u- e- a-s-g-r- --------------------- Na kardum er amsagiry
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. Ն- -ր--ն---չէ-, -յ- -ժբախ-: Ն_ ե______ չ___ ա__ դ______ Ն- ե-ջ-ն-կ չ-ր- ա-լ դ-բ-խ-: --------------------------- Նա երջանիկ չէր, այլ դժբախտ: 0
Na kar-u--er -m---i-y N_ k_____ e_ a_______ N- k-r-u- e- a-s-g-r- --------------------- Na kardum er amsagiry
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. Ն---ամա-ր--- --ր- -յ- -ա-ակրել-: Ն_ հ________ չ___ ա__ հ_________ Ն- հ-մ-կ-ե-ի չ-ր- ա-լ հ-կ-կ-ե-ի- -------------------------------- Նա համակրելի չէր, այլ հակակրելի: 0
Yev-------du--e--m- ----’ Y__ n_ k_____ e_ m_ g____ Y-v n- k-r-u- e- m- g-r-’ ------------------------- Yev na kardum er mi girk’

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + armenia (1-100) MP3 armenia (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…