Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   lt Praeitis 1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81 [aštuoniasdešimt vienas]

Praeitis 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi liettua Toista Lisää
kirjoittaa rašyti r_____ r-š-t- ------ rašyti 0
Hän kirjoitti kirjeen. J-s (pa--ašė--aiš--. J__ (_______ l______ J-s (-a-r-š- l-i-k-. -------------------- Jis (pa)rašė laišką. 0
Ja hän kirjoitti kortin. O -i ---)--š-------uką. O j_ (_______ a________ O j- (-ž-r-š- a-v-r-k-. ----------------------- O ji (už)rašė atviruką. 0
lukea skait--i s_______ s-a-t-t- -------- skaityti 0
Hän luki lehteä. Jis-s-aitė---iu-truo-ą ž-rnalą. J__ s_____ i__________ ž_______ J-s s-a-t- i-i-s-r-o-ą ž-r-a-ą- ------------------------------- Jis skaitė iliustruotą žurnalą. 0
Ja hän luki kirjan. O-ji--k-i----n-gą. O j_ s_____ k_____ O j- s-a-t- k-y-ą- ------------------ O ji skaitė knygą. 0
ottaa i--i i___ i-t- ---- imti 0
Hän otti tupakan. Ji--p--mė---g-ret-. J__ p____ c________ J-s p-ė-ė c-g-r-t-. ------------------- Jis paėmė cigaretę. 0
Hän otti palan suklaata. Ji--aėm---a-----į-šo-----o. J_ p____ g_______ š________ J- p-ė-ė g-b-l-l- š-k-l-d-. --------------------------- Ji paėmė gabalėlį šokolado. 0
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. J---buv- nei-t---ma-, --- -i----o ---i--ma. J__ b___ n___________ b__ j_ b___ i________ J-s b-v- n-i-t-k-m-s- b-t j- b-v- i-t-k-m-. ------------------------------------------- Jis buvo neištikimas, bet ji buvo ištikima. 0
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. J---b-v----nginy-- b-t-j- ---o---r-šti. J__ b___ t________ b__ j_ b___ d_______ J-s b-v- t-n-i-y-, b-t j- b-v- d-r-š-i- --------------------------------------- Jis buvo tinginys, bet ji buvo darbšti. 0
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. J-s--uvo--etu-t--ga-, be--ji -uv---u-t---a. J__ b___ n___________ b__ j_ b___ t________ J-s b-v- n-t-r-i-g-s- b-t j- b-v- t-r-i-g-. ------------------------------------------- Jis buvo neturtingas, bet ji buvo turtinga. 0
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. Jis ---ė-o n- --n-g-, ----s---ų. J__ t_____ n_ p______ b__ s_____ J-s t-r-j- n- p-n-g-, b-t s-o-ų- -------------------------------- Jis turėjo ne pinigų, bet skolų. 0
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. Ji--n-turėjo ---mė-- j-m n----ek-. J__ n_______ l______ j__ n________ J-s n-t-r-j- l-i-ė-, j-m n-s-s-k-. ---------------------------------- Jis neturėjo laimės, jam nesisekė. 0
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. Jam-nesise--- -į-----e----- n-sėk-ė-. J__ n________ j_ p_________ n________ J-m n-s-s-k-, j- p-r-e-i-j- n-s-k-ė-. ------------------------------------- Jam nesisekė, jį persekiojo nesėkmės. 0
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. J---b-vo-n-----enkinta-- bet-ne-a-enki-t-s. J__ b___ n_ p___________ b__ n_____________ J-s b-v- n- p-t-n-i-t-s- b-t n-p-t-n-i-t-s- ------------------------------------------- Jis buvo ne patenkintas, bet nepatenkintas. 0
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. J---b-v--ne --i--n-as,--e---el--m-nga-. J__ b___ n_ l_________ b__ n___________ J-s b-v- n- l-i-i-g-s- b-t n-l-i-i-g-s- --------------------------------------- Jis buvo ne laimingas, bet nelaimingas. 0
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. J---b--o--e--imp-t-škas, be- n-s-mp-t-šk--. J__ b___ n_ s___________ b__ n_____________ J-s b-v- n- s-m-a-i-k-s- b-t n-s-m-a-i-k-s- ------------------------------------------- Jis buvo ne simpatiškas, bet nesimpatiškas. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + liettua (1-100) MP3 liettua (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…