Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   mr भूतकाळ १

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

८१ [एक्याऐंशी]

81 [Ēkyā'ainśī]

भूतकाळ १

bhūtakāḷa 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi marathi Toista Lisää
kirjoittaa लिह--े लि__ ल-ह-ण- ------ लिहिणे 0
bh---kāḷa-1 b________ 1 b-ū-a-ā-a 1 ----------- bhūtakāḷa 1
Hän kirjoitti kirjeen. त्---े--क प-्--लि---े. त्__ ए_ प__ लि___ त-य-न- ए- प-्- ल-ह-ल-. ---------------------- त्याने एक पत्र लिहिले. 0
bh-t---ḷa-1 b________ 1 b-ū-a-ā-a 1 ----------- bhūtakāḷa 1
Ja hän kirjoitti kortin. ति-े-ए- -ार----ि-िले. ति_ ए_ का__ लि___ त-न- ए- क-र-ड ल-ह-ल-. --------------------- तिने एक कार्ड लिहिले. 0
li--ṇē l_____ l-h-ṇ- ------ lihiṇē
lukea वा-णे वा__ व-च-े ----- वाचणे 0
l--i-ē l_____ l-h-ṇ- ------ lihiṇē
Hän luki lehteä. त्यान--एक---य-क-ल-- -ा---. त्__ ए_ नि_____ वा___ त-य-न- ए- न-य-क-ल-क व-च-े- -------------------------- त्याने एक नियतकालिक वाचले. 0
lih-ṇē l_____ l-h-ṇ- ------ lihiṇē
Ja hän luki kirjan. आ-- --न- ---पुस-त- --च--. आ_ ति_ ए_ पु___ वा___ आ-ि त-न- ए- प-स-त- व-च-े- ------------------------- आणि तिने एक पुस्तक वाचले. 0
tyā-ē ēk--p--r--lih---. t____ ē__ p____ l______ t-ā-ē ē-a p-t-a l-h-l-. ----------------------- tyānē ēka patra lihilē.
ottaa घ--े घे_ घ-ण- ---- घेणे 0
t-ānē -ka pa----li-i-ē. t____ ē__ p____ l______ t-ā-ē ē-a p-t-a l-h-l-. ----------------------- tyānē ēka patra lihilē.
Hän otti tupakan. त्-ा----क सिगा-ेट --त--. त्__ ए_ सि___ घे___ त-य-न- ए- स-ग-र-ट घ-त-ी- ------------------------ त्याने एक सिगारेट घेतली. 0
t--nē ē-a -at---l-h-lē. t____ ē__ p____ l______ t-ā-ē ē-a p-t-a l-h-l-. ----------------------- tyānē ēka patra lihilē.
Hän otti palan suklaata. त--- च-क--टचा-एक त-कड- घ--ला. ति_ चॉ____ ए_ तु__ घे___ त-न- च-क-े-च- ए- त-क-ा घ-त-ा- ----------------------------- तिने चॉकलेटचा एक तुकडा घेतला. 0
Ti----ka-kār-a--ihi--. T___ ē__ k____ l______ T-n- ē-a k-r-a l-h-l-. ---------------------- Tinē ēka kārḍa lihilē.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. त- -े---न -ोत---पण-ती-प----ा--- -ोती. तो बे___ हो__ प_ ती प्____ हो__ त- ब-ई-ा- ह-त-, प- त- प-र-म-ण-क ह-त-. ------------------------------------- तो बेईमान होता, पण ती प्रामाणिक होती. 0
Ti---ēk--k-rḍa ---i--. T___ ē__ k____ l______ T-n- ē-a k-r-a l-h-l-. ---------------------- Tinē ēka kārḍa lihilē.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. तो-आ-श- -ोत-,--- -------त- हो-ी. तो आ__ हो__ प_ ती मे___ हो__ त- आ-श- ह-त-, प- त- म-ह-त- ह-त-. -------------------------------- तो आळशी होता, पण ती मेहनती होती. 0
T--- ēk- ----- -ih-lē. T___ ē__ k____ l______ T-n- ē-a k-r-a l-h-l-. ---------------------- Tinē ēka kārḍa lihilē.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. तो--र-ब-ह--ा,-पण--- -्--म---हो-ी. तो ग__ हो__ प_ ती श्___ हो__ त- ग-ी- ह-त-, प- त- श-र-म-त ह-त-. --------------------------------- तो गरीब होता, पण ती श्रीमंत होती. 0
Vā-aṇē V_____ V-c-ṇ- ------ Vācaṇē
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. त्य---य-क---प--- न-्ह--,-फ-्त ---ज--ो-े. त्_____ पै_ न____ फ__ क__ हो__ त-य-च-य-क-े प-स- न-्-त-, फ-्- क-्- ह-त-. ---------------------------------------- त्याच्याकडे पैसे नव्हते, फक्त कर्ज होते. 0
V----ē V_____ V-c-ṇ- ------ Vācaṇē
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. त-य--्-ाकडे सु--व --्ह-े- फक्---ु-्दै- -ोत-. त्_____ सु__ न____ फ__ दु___ हो__ त-य-च-य-क-े स-द-व न-्-त-, फ-्- द-र-द-व ह-त-. -------------------------------------------- त्याच्याकडे सुदैव नव्हते, फक्त दुर्दैव होते. 0
Vā--ṇē V_____ V-c-ṇ- ------ Vācaṇē
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. त्य-च--ाक----श--व--त----क-त --यश-हो-े. त्_____ य_ न____ फ__ अ___ हो__ त-य-च-य-क-े य- न-्-त-, फ-्- अ-य- ह-त-. -------------------------------------- त्याच्याकडे यश नव्हते, फक्त अपयश होते. 0
t-ānē---- --y-t--ālik------lē. t____ ē__ n___________ v______ t-ā-ē ē-a n-y-t-k-l-k- v-c-l-. ------------------------------ tyānē ēka niyatakālika vācalē.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. तो -------------ा- -र-अ--त-ष्--हो-ा. तो सं___ न____ त_ अ____ हो__ त- स-त-ष-ट न-्-त-, त- अ-ं-ु-्- ह-त-. ------------------------------------ तो संतुष्ट नव्हता, तर असंतुष्ट होता. 0
tyānē---a n-ya---ā--k- -āc-l-. t____ ē__ n___________ v______ t-ā-ē ē-a n-y-t-k-l-k- v-c-l-. ------------------------------ tyānē ēka niyatakālika vācalē.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. त---न--ी -व्-त-- -र--द-स-ह-ता. तो आ__ न____ त_ उ__ हो__ त- आ-ं-ी न-्-त-, त- उ-ा- ह-त-. ------------------------------ तो आनंदी नव्हता, तर उदास होता. 0
ty--- ē----iy-t---l-k- v-calē. t____ ē__ n___________ v______ t-ā-ē ē-a n-y-t-k-l-k- v-c-l-. ------------------------------ tyānē ēka niyatakālika vācalē.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. त- ----रीप-र्ण न-्---,-तर --र--वा-ा -ो-ा. तो मै_____ न____ त_ वै____ हो__ त- म-त-र-प-र-ण न-्-त-, त- व-र-ा-ा-ा ह-त-. ----------------------------------------- तो मैत्रीपूर्ण नव्हता, तर वैरभावाचा होता. 0
Ā-i-tinē--k- ----ak--vā-a--. Ā__ t___ ē__ p______ v______ Ā-i t-n- ē-a p-s-a-a v-c-l-. ---------------------------- Āṇi tinē ēka pustaka vācalē.

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + marathi (1-100) MP3 marathi (1-100)
Videota ei löytynyt!

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…