Lauseita

fi Menneisyysmuoto 1   »   zh 过去时1

81 [kahdeksankymmentäyksi]

Menneisyysmuoto 1

Menneisyysmuoto 1

81[八十一]

81 [Bāshíyī]

过去时1

guòqù shí 1

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kiina (yksinkertaistettu) Toista Lisää
kirjoittaa 写-,-写 写____ 写-,-写 ----- 写字,书写 0
guòq----í 1 g____ s__ 1 g-ò-ù s-í 1 ----------- guòqù shí 1
Hän kirjoitti kirjeen. 他-写了-一--- 。 他 写_ 一_ 信 。 他 写- 一- 信 。 ----------- 他 写了 一封 信 。 0
gu--ù shí 1 g____ s__ 1 g-ò-ù s-í 1 ----------- guòqù shí 1
Ja hän kirjoitti kortin. 她 -- 一--明---。 她 写_ 一_ 明__ 。 她 写- 一- 明-片 。 ------------- 她 写了 一个 明信片 。 0
x----,------ě x_____ s_____ x-ě-ì- s-ū-i- ------------- xiězì, shūxiě
lukea 读书-看书 读____ 读-,-书 ----- 读书,看书 0
x-ě-ì,-sh-x-ě x_____ s_____ x-ě-ì- s-ū-i- ------------- xiězì, shūxiě
Hän luki lehteä. 他 -了-一本 画报-。 他 读_ 一_ 画_ 。 他 读- 一- 画- 。 ------------ 他 读了 一本 画报 。 0
x-ě-ì- -hū--ě x_____ s_____ x-ě-ì- s-ū-i- ------------- xiězì, shūxiě
Ja hän luki kirjan. 她 -了-一--书-。 她 读_ 一_ 书 。 她 读- 一- 书 。 ----------- 她 读了 一本 书 。 0
tā-xiě---y----ng-xì-. t_ x____ y_ f___ x___ t- x-ě-e y- f-n- x-n- --------------------- tā xiěle yī fēng xìn.
ottaa 拿,--收到,---,--坐 拿_____________ 拿-取-收-,-,-,-,- -------------- 拿,取,收到,吃,用,乘,坐 0
tā--iěle-yī ---- xì-. t_ x____ y_ f___ x___ t- x-ě-e y- f-n- x-n- --------------------- tā xiěle yī fēng xìn.
Hän otti tupakan. 他 吸-- - -- 香--。 他 吸__ 了 一_ 香_ 。 他 吸-抽 了 一- 香- 。 --------------- 他 吸/抽 了 一支 香烟 。 0
t- ---l---- f-ng x-n. t_ x____ y_ f___ x___ t- x-ě-e y- f-n- x-n- --------------------- tā xiěle yī fēng xìn.
Hän otti palan suklaata. 她 -了 -块 --力 。 她 吃_ 一_ 巧__ 。 她 吃- 一- 巧-力 。 ------------- 她 吃了 一块 巧克力 。 0
Tā x--le--ī--è m----ì---àn. T_ x____ y_ g_ m___________ T- x-ě-e y- g- m-n-x-n-i-n- --------------------------- Tā xiěle yī gè míngxìnpiàn.
Poika oli uskoton, mutta tyttö oli uskollinen. 他 ------- -是 她-对--忠--。 他 对_ 不___ 但_ 她 对_ 忠_ 。 他 对- 不-诚- 但- 她 对- 忠- 。 ---------------------- 他 对她 不忠诚, 但是 她 对他 忠诚 。 0
T- -iěl- yī gè míngxì---à-. T_ x____ y_ g_ m___________ T- x-ě-e y- g- m-n-x-n-i-n- --------------------------- Tā xiěle yī gè míngxìnpiàn.
Poika oli laiska, mutta tyttö oli ahkera. 他---- -是-她-勤劳 。 他 很__ 但_ 她 勤_ 。 他 很-, 但- 她 勤- 。 --------------- 他 很懒, 但是 她 勤劳 。 0
Tā---ě-e -- gè m-ng-ìn--à-. T_ x____ y_ g_ m___________ T- x-ě-e y- g- m-n-x-n-i-n- --------------------------- Tā xiěle yī gè míngxìnpiàn.
Poika oli köyhä, mutta tyttö oli rikas. 他---, 但--她-有钱 。 他 很__ 但_ 她 有_ 。 他 很-, 但- 她 有- 。 --------------- 他 很穷, 但是 她 有钱 。 0
Dús--, kà-shū D_____ k_____ D-s-ū- k-n-h- ------------- Dúshū, kànshū
Hänellä ei ollut rahaa, vaan velkoja. 他-没- 钱- -- -务-。 他 没_ 钱_ 还_ 债_ 。 他 没- 钱- 还- 债- 。 --------------- 他 没有 钱, 还有 债务 。 0
D---ū,-k---hū D_____ k_____ D-s-ū- k-n-h- ------------- Dúshū, kànshū
Hänellä ei ollut onnea, vaan epäonnea. 他 没有 --气- 还 -倒霉 。 他 没_ 好___ 还 很__ 。 他 没- 好-气- 还 很-霉 。 ----------------- 他 没有 好运气, 还 很倒霉 。 0
D-shū, k--shū D_____ k_____ D-s-ū- k-n-h- ------------- Dúshū, kànshū
Hänellä ei ollut menestystä, vaan epäonnea. 他-没--功--- -失败-。 他 没 成__ 还 很__ 。 他 没 成-, 还 很-败 。 --------------- 他 没 成功, 还 很失败 。 0
t----le -ī-běn --àb-o. t_ d___ y_ b__ h______ t- d-l- y- b-n h-à-à-. ---------------------- tā dúle yī běn huàbào.
Hän ei ollut tyytyväinen, vaan tyytymätön. 他 - 满----- ---- 。 他 不 满__ 而_ 很___ 。 他 不 满-, 而- 很-满- 。 ----------------- 他 不 满意, 而且 很不满足 。 0
t--d-l- -ī------u--ào. t_ d___ y_ b__ h______ t- d-l- y- b-n h-à-à-. ---------------------- tā dúle yī běn huàbào.
Hän ei ollut onnellinen, vaan onneton. 他-----------幸--。 他 不___ 而_ 很___ 。 他 不-心- 而- 很-幸- 。 ---------------- 他 不开心, 而且 很不幸福 。 0
t-------y- -ě-----b-o. t_ d___ y_ b__ h______ t- d-l- y- b-n h-à-à-. ---------------------- tā dúle yī běn huàbào.
Hän ei ollut sympaattinen, vaan epämiellyttävä. 他 让人----好感,-----人--。 他 让_ 没_ 好__ 而_ 惹__ 。 他 让- 没- 好-, 而- 惹-厌 。 -------------------- 他 让人 没有 好感, 而且 惹人厌 。 0
T--d--e--ī--ěn -hū. T_ d___ y_ b__ s___ T- d-l- y- b-n s-ū- ------------------- Tā dúle yī běn shū.

Miten lapset oppivat puhumaan kunnolla

Ihminen viestii heti synnyttyään toisten ihmisten kanssa. Vauvat itkevät, kun he haluavat jotain. He voivat sanoa yksinkertaisia sanoja jo muutaman kuukauden ikäisenä. Kaksivuotiaina he osaavat sanoa noin kolmen sanan lauseita. Et voi vaikuttaa siihen, milloin lapset alkavat puhua. Voit kuitenkin vaikuttaa siihen, miten hyvin lapset oppivat äidinkielensä! Sitä varten sinun pitää kuitenkin miettiä muutamia asioita. Ennen kaikkea on tärkeää, että lapsi motivoidaan aina oppimaan. Hänen pitää tajuta, että hän puhuessaan onnistuu jossakin. Vauvoille hymy on myönteistä palautetta. Vanhemmat lapset haluavat ympärilleen keskustelua. He pyrkivät mukaan ympärillä olevien ihmisten keskusteluun. Siksi heidän vanhempiensa ja kasvattajiensa kielitaidot ovat tärkeitä. Lasten pitää myös oppia, että kieli on arvokas! Heillä pitää kuitenkin prosessin aikana olla aina hauskaa. Ääneen lukeminen osoittaa lapsille, miten jännittävää kieli voi olla. Vanhempien tulisi myös puuhata niin paljon kuin suinkin lapsensa kanssa. Kun lapsi kokee monia asioita, hän haluaa puhua niistä. Kaksikieliset kasvavat lapset tarvitsevat tiukkoja sääntöjä. Heidän pitää tietää, mitä kieltä heidän pitää puhua kenenkin kanssa. Tällä tavoin heidän aivonsa voivat oppia tekemään eron kahden kielen välillä. Kun lapset aloittavat koulunkäynnin, heidän kielensä muuttuu. He oppivat uuden arkikielen. Silloin vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten heidän lapsensa puhuu. Tutkimukset osoittavat, että ensimmäinen kieli iskostuu aivoihin ikuisesti. Se, mitä opimme lapsena, pysyy meissä lopun elämäämme. Äidinkielensä lapsena hyvin oppinut hyötyy tästä myöhemmin. Hän oppii uusia asioita nopeammin ja paremmin – eikä ainoastaan vieraita kieliä…