Lauseita

fi Menneisyysmuoto 2   »   ku Dema borî 2

82 [kahdeksankymmentäkaksi]

Menneisyysmuoto 2

Menneisyysmuoto 2

82 [heştê û du]

Dema borî 2

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
Pitikö sinun soittaa ambulanssi? D--- -----n-î-am------ê k---ba? D___ t_ b____ a________ k______ D-v- t- b-n-î a-b-l-n-ê k-r-b-? ------------------------------- Divê te bangî ambûlansê kiriba? 0
Pitikö sinun soittaa lääkäri? Divê----gaz--bijî-k ki--b-? D___ t_ g___ b_____ k______ D-v- t- g-z- b-j-ş- k-r-b-? --------------------------- Divê te gazî bijîşk kiriba? 0
Pitikö sinun soittaa poliisi? D-vê -e ban-î-polîs-ki--b-? D___ t_ b____ p____ k______ D-v- t- b-n-î p-l-s k-r-b-? --------------------------- Divê te bangî polîs kiriba? 0
Onko teillä puhelinnumero? Minulla oli se vielä äsken. Li --l-----e-mar- -el--u----ey-?--iha --n-s-a-d. L_ g__ w_ h______ t_______ h____ N___ m__ s_____ L- g-l w- h-j-a-a t-l-f-n- h-y-? N-h- m-n s-a-d- ------------------------------------------------ Li gel we hejmara telefunê heye? Niha min stand. 0
Onko teillä osoite? Äsken minulla oli se vielä. Li --l w- -av-î-a- -e--- N--a--in-st---. L_ g__ w_ n_______ h____ N___ m__ s_____ L- g-l w- n-v-î-a- h-y-? N-h- m-n s-a-d- ---------------------------------------- Li gel we navnîşan heye? Niha min stand. 0
Onko teillä kaupungin kartta? Äsken minulla oli se vielä. L- g-- ---p--n--b-jêr h--e?-N--a --- st-n-. L_ g__ w_ p____ b____ h____ N___ m__ s_____ L- g-l w- p-a-a b-j-r h-y-? N-h- m-n s-a-d- ------------------------------------------- Li gel we plana bajêr heye? Niha min stand. 0
Tuliko hän ajoissa? Hän ei voinut tulla ajoissa. Ew -- ------w---e ha----î nikarî--------ma-x-e -- -ere. E_ d_ d___ x__ d_ h___ W_ n_______ d_ d___ x__ d_ w____ E- d- d-m- x-e d- h-t- W- n-k-r-b- d- d-m- x-e d- w-r-. ------------------------------------------------------- Ew di dema xwe de hat? Wî nikarîbû di dema xwe de were. 0
Löysikö hän tien? Hän ei voinut löytää tietä. W-----d--- -----karîb- -ê-bi--t-. W_ r_ d___ W_ n_______ r_ b______ W- r- d-t- W- n-k-r-b- r- b-d-t-. --------------------------------- Wî rê dît? Wî nikarîbû rê bidîta. 0
Ymmärsikö hän sinua? Hän ei ymmärtänyt minua. Wî -- fê------ -- nik---bû mi- -ê- -i--. W_ t_ f__ k___ W_ n_______ m__ f__ b____ W- t- f-m k-r- W- n-k-r-b- m-n f-m b-k-. ---------------------------------------- Wî te fêm kir? Wî nikarîbû min fêm bike. 0
Miksi et voinut tulla ajoissa? T- ji -- ç- d- d-m- -w- d- -e-at-? T_ j_ b_ ç_ d_ d___ x__ d_ n______ T- j- b- ç- d- d-m- x-e d- n-h-t-? ---------------------------------- Tu ji bo çi di dema xwe de nehatî? 0
Miksi et voinut löytää tietä? T- j- -o-ç---ê --d--? T_ j_ b_ ç_ r_ n_____ T- j- b- ç- r- n-d-t- --------------------- Te ji bo çi rê nedît? 0
Miksi et voinut ymmärtää häntä? Te -i bo-çi-ew -e-m-nek--? T_ j_ b_ ç_ e_ f___ n_____ T- j- b- ç- e- f-h- n-k-r- -------------------------- Te ji bo çi ew fehm nekir? 0
En voinut tulla ajoissa, koska bussi ei mennyt. M-n -ik-r-bû--- de---x----e -eri- ji--e--k----o--s-t-n--b-. M__ n_______ d_ d___ x__ d_ w____ j_ b__ k_ o_____ t___ b__ M-n n-k-r-b- d- d-m- x-e d- w-r-m j- b-r k- o-o-u- t-n- b-. ----------------------------------------------------------- Min nikarîbû di dema xwe de werim ji ber ku otobus tine bû. 0
En voinut löytää tietä, koska minulla ei ollut kaupungin karttaa. Mi---i-ar--û--ê---bî-im ji-----k- p---a---n-e-b--ê--t--e -û. M__ n_______ r_ b______ j_ b__ k_ p____ m__ e b____ t___ b__ M-n n-k-r-b- r- b-b-n-m j- b-r k- p-a-a m-n e b-j-r t-n- b-. ------------------------------------------------------------ Min nikarîbû rê bibînim ji ber ku plana min e bajêr tine bû. 0
En voinut ymmärtää häntä, koska musiikki oli niin kovalla. M-n-n--ar--û wî f-m---k-m ji ber-k---e--ê muzî----i---d---. M__ n_______ w_ f__ b____ j_ b__ k_ d____ m_____ b_____ b__ M-n n-k-r-b- w- f-m b-k-m j- b-r k- d-n-ê m-z-k- b-l-n- b-. ----------------------------------------------------------- Min nikarîbû wî fêm bikim ji ber ku dengê muzîkê bilind bû. 0
Minun piti ottaa taksi. Di-- m-----xsiyek -igir-a. D___ m__ t_______ b_______ D-v- m-n t-x-i-e- b-g-r-a- -------------------------- Divê min texsiyek bigirta. 0
Minun piti ostaa kaupungin kartta. Divê-m----lan- -a-ê- -iki-iy-. D___ m__ p____ b____ b________ D-v- m-n p-a-a b-j-r b-k-r-y-. ------------------------------ Divê min plana bajêr bikiriya. 0
Minun piti sammuttaa radio. Divi-------ra--o--i-irt-. D_____ m__ r____ b_______ D-v-y- m-n r-d-o b-g-r-a- ------------------------- Diviya min radyo bigirta. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Opi vieraita kieliä paremmin ulkomailla!

Aikuiset eivät opi kieliä yhtä helposti kuin lapset. Heidän aivonsa ovat täysin kehittyneet. Siksi ne eivät kykene enää muodostamaan uusia verkostoja niin helposti. Mutta ihminen voi aikuisenakin oppia vielä kielen! Sitä varten pitää matkustaa maahan, jossa sitä kieltä puhutaan. Vieraan kielen oppii erityisen tehokkaasti ulkomailla. Jokainen kielilomalle lähtenyt tietää tämän. Uuden kielen oppii paremmin sen luontaisessa ympäristössä. Uudessa tutkimuksessa on juuri tultu mielenkiintoiseen johtopäätökseen. Se osoittaa, että uusi kieli opitaan myös eri lailla ulkomailla! Aivot voivat käsitellä vierasta kieltä kuten äidinkieltä. Tutkijat ovat kauan uskoneet, että on olemassa erilaisia oppimisprosesseja. Nyt se on ilmeisesti todistettu kokeella. Koehenkilöryhmän piti oppia keksitty kieli. Osa koehenkilöistä meni tavallisille oppitunneille. Toinen osa opiskeli simuloinnin avulla luodussa vieraassa maassa. Näiden koehenkilöiden piti asennoitua ulkomaalaiseen ympäristöön. Kaikki heidän tapaamansa ihmiset puhuivat uutta kieltä. Tämän ryhmän koehenkilöt eivät siksi olleet tyypillisiä kielenopiskelijoita. He kuuluivat tuntemattomaan kielen puhujien yhteisöön. Tällä tavoin heidät pakotettiin etsimään nopeasti apua uudella kielellä. Jonkin ajan kuluttua koehenkilöt testattiin. Molemmilla ryhmillä oli yhtä hyvät tiedot uudesta kielestä. Mutta heidän aivonsa käsittelivät vierasta kieltä eri lailla! ”Ulkomailla” kielensä oppineilla nähtiin hätkähdyttäviä aivotoimintoja. Heidän aivonsa käsittelivät vierasta kielioppia kuten heidän omaa kieltään. Samat toiminnot havaittiin äidinkieltään puhuvilla. Kieliloma on mukavin ja tehokkain tapa oppia!