Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   am ያለፈው ውጥረት 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ሰማንያ ሶስት]

83 [ሰማንያ ሶስት]

ያለፈው ውጥረት 3

halafī gīzē 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi amhara Toista Lisää
puhua puhelimessa መደወል መ___ መ-ወ- ---- መደወል 0
h-laf--gī-ē 3 h_____ g___ 3 h-l-f- g-z- 3 ------------- halafī gīzē 3
Minä olen puhunut puhelimessa. እ- ደወልኩ-። እ_ ደ_____ እ- ደ-ል-ኝ- --------- እኔ ደወልኩኝ። 0
h---fī--ī-ē 3 h_____ g___ 3 h-l-f- g-z- 3 ------------- halafī gīzē 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ሰ-ቱን በሙሉ --ል-ኝ። ሰ___ በ__ ደ_____ ሰ-ቱ- በ-ሉ ደ-ል-ኝ- --------------- ሰዓቱን በሙሉ ደወልኩኝ። 0
mede--li m_______ m-d-w-l- -------- medeweli
kysyä መ--ቅ መ___ መ-የ- ---- መጠየቅ 0
m--e-eli m_______ m-d-w-l- -------- medeweli
Minä olen kysynyt. እኔ ጠየኩኝ እ_ ጠ___ እ- ጠ-ኩ- ------- እኔ ጠየኩኝ 0
me-e---i m_______ m-d-w-l- -------- medeweli
Minä olen aina kysynyt. እኔ-ሁሌ ---ኝ እ_ ሁ_ ጠ___ እ- ሁ- ጠ-ኩ- ---------- እኔ ሁሌ ጠየኩኝ 0
i-- -ewel---ny-. i__ d___________ i-ē d-w-l-k-n-i- ---------------- inē dewelikunyi.
kertoa መ--ክ መ___ መ-ረ- ---- መተረክ 0
i-------l-k--y-. i__ d___________ i-ē d-w-l-k-n-i- ---------------- inē dewelikunyi.
Minä olen kertonut. እኔ -ረ-ኝ እ_ ተ___ እ- ተ-ኩ- ------- እኔ ተረኩኝ 0
i---de-eli--nyi. i__ d___________ i-ē d-w-l-k-n-i- ---------------- inē dewelikunyi.
Minä olen kertonut koko tarinan. ታ-ኩ-------ረ--። ታ___ በ__ ተ____ ታ-ኩ- በ-ሉ ተ-ኩ-። -------------- ታሪኩን በሙሉ ተረኩኝ። 0
se‘-t----bem-lu---w-l-k-n-i. s_______ b_____ d___________ s-‘-t-n- b-m-l- d-w-l-k-n-i- ---------------------------- se‘atuni bemulu dewelikunyi.
oppia መ-ር መ__ መ-ር --- መማር 0
se‘-t----b--u-u--e-e--k--yi. s_______ b_____ d___________ s-‘-t-n- b-m-l- d-w-l-k-n-i- ---------------------------- se‘atuni bemulu dewelikunyi.
Minä olen oppinut. እኔ ተማርኩኝ እ_ ተ____ እ- ተ-ር-ኝ -------- እኔ ተማርኩኝ 0
se-------b--u-u--eweli-u-y-. s_______ b_____ d___________ s-‘-t-n- b-m-l- d-w-l-k-n-i- ---------------------------- se‘atuni bemulu dewelikunyi.
Minä olen oppinut koko illan. ምሽ-- በሙሉ------። ም___ በ__ ተ_____ ም-ቱ- በ-ሉ ተ-ር-ኝ- --------------- ምሽቱን በሙሉ ተማርኩኝ። 0
m--’e----i m_________ m-t-e-e-’- ---------- met’eyek’i
työskennellä መ--ት መ___ መ-ራ- ---- መስራት 0
me-’eyek’i m_________ m-t-e-e-’- ---------- met’eyek’i
Minä olen työskennellyt. እ--ስራ -ራ-። እ_ ስ_ ሰ___ እ- ስ- ሰ-ው- ---------- እኔ ስራ ሰራው። 0
me-’-ye-’i m_________ m-t-e-e-’- ---------- met’eyek’i
Minä olen työskennellyt koko päivän. እ---ኑን -ሉ---ው። እ_ ቀ__ ሙ_ ሰ___ እ- ቀ-ን ሙ- ሰ-ው- -------------- እኔ ቀኑን ሙሉ ሰራው። 0
inē t’--e----i i__ t_________ i-ē t-e-e-u-y- -------------- inē t’eyekunyi
syödä መመ-ብ----ላት መ____ መ___ መ-ገ-/ መ-ላ- ---------- መመገብ/ መብላት 0
inē -’---k--yi i__ t_________ i-ē t-e-e-u-y- -------------- inē t’eyekunyi
Minä olen syönyt. እኔ -መገብኩ-/-በላሁ-። እ_ ተ______ በ____ እ- ተ-ገ-ኩ-/ በ-ሁ-። ---------------- እኔ ተመገብኩኝ/ በላሁኝ። 0
i-ē-t’eyek---i i__ t_________ i-ē t-e-e-u-y- -------------- inē t’eyekunyi
Minä olen syönyt koko ruoan. እኔ ---ን-በ-ሉ -መገ---- -ላ--። እ_ ም___ በ__ ተ______ በ____ እ- ም-ቡ- በ-ሉ ተ-ገ-ኩ-/ በ-ሁ-። ------------------------- እኔ ምግቡን በሙሉ ተመገብኩኝ/ በላሁኝ። 0
inē -ulē----yek--yi i__ h___ t_________ i-ē h-l- t-e-e-u-y- ------------------- inē hulē t’eyekunyi

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 suomi + amhara (1-100) MP3 amhara (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!