Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ja 過去形 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [八十三]

83 [Yasomi]

過去形 3

kako katachi 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi japani Toista Lisää
puhua puhelimessa 電話する 電話する 電話する 電話する 電話する 0
kako--a--chi 3 k___ k______ 3 k-k- k-t-c-i 3 -------------- kako katachi 3
Minä olen puhunut puhelimessa. 電話した 。 電話した 。 電話した 。 電話した 。 電話した 。 0
k-ko---ta-h- 3 k___ k______ 3 k-k- k-t-c-i 3 -------------- kako katachi 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. ずっと 電話していた 。 ずっと 電話していた 。 ずっと 電話していた 。 ずっと 電話していた 。 ずっと 電話していた 。 0
den---suru d____ s___ d-n-a s-r- ---------- denwa suru
kysyä 質問する 質問する 質問する 質問する 質問する 0
denw---uru d____ s___ d-n-a s-r- ---------- denwa suru
Minä olen kysynyt. 質問した 。 質問した 。 質問した 。 質問した 。 質問した 。 0
den-a-s-ru d____ s___ d-n-a s-r- ---------- denwa suru
Minä olen aina kysynyt. いつも 質問した 。 いつも 質問した 。 いつも 質問した 。 いつも 質問した 。 いつも 質問した 。 0
d---- --ita. d____ s_____ d-n-a s-i-a- ------------ denwa shita.
kertoa 語る 語る 語る 語る 語る 0
d--w- -hita. d____ s_____ d-n-a s-i-a- ------------ denwa shita.
Minä olen kertonut. 語った 。 語った 。 語った 。 語った 。 語った 。 0
d--wa--hit-. d____ s_____ d-n-a s-i-a- ------------ denwa shita.
Minä olen kertonut koko tarinan. お話 すべてを 語った 。 お話 すべてを 語った 。 お話 すべてを 語った 。 お話 すべてを 語った 。 お話 すべてを 語った 。 0
z-tt- d--w--sh-te-i--. z____ d____ s____ i___ z-t-o d-n-a s-i-e i-a- ---------------------- zutto denwa shite ita.
oppia 学ぶ 学ぶ 学ぶ 学ぶ 学ぶ 0
z-t-o-denw- shi------. z____ d____ s____ i___ z-t-o d-n-a s-i-e i-a- ---------------------- zutto denwa shite ita.
Minä olen oppinut. 学んだ 。 学んだ 。 学んだ 。 学んだ 。 学んだ 。 0
zut-- -e--a-shit---t-. z____ d____ s____ i___ z-t-o d-n-a s-i-e i-a- ---------------------- zutto denwa shite ita.
Minä olen oppinut koko illan. 一晩中 勉強した 。 一晩中 勉強した 。 一晩中 勉強した 。 一晩中 勉強した 。 一晩中 勉強した 。 0
s-it----n s-ru s________ s___ s-i-s-m-n s-r- -------------- shitsumon suru
työskennellä 働く 働く 働く 働く 働く 0
s----um-n-su-u s________ s___ s-i-s-m-n s-r- -------------- shitsumon suru
Minä olen työskennellyt. 働いた 。 働いた 。 働いた 。 働いた 。 働いた 。 0
sh--su-o--su-u s________ s___ s-i-s-m-n s-r- -------------- shitsumon suru
Minä olen työskennellyt koko päivän. 一日中 働いた 。 一日中 働いた 。 一日中 働いた 。 一日中 働いた 。 一日中 働いた 。 0
sh--s-m-- -h-t-. s________ s_____ s-i-s-m-n s-i-a- ---------------- shitsumon shita.
syödä 食べる 食べる 食べる 食べる 食べる 0
sh---u-o--sh-t-. s________ s_____ s-i-s-m-n s-i-a- ---------------- shitsumon shita.
Minä olen syönyt. 食べた 。 食べた 。 食べた 。 食べた 。 食べた 。 0
s--tsumo- shit-. s________ s_____ s-i-s-m-n s-i-a- ---------------- shitsumon shita.
Minä olen syönyt koko ruoan. 料理を 全部 食べた 。 料理を 全部 食べた 。 料理を 全部 食べた 。 料理を 全部 食べた 。 料理を 全部 食べた 。 0
it-u-- --itsu--n sh-ta. i_____ s________ s_____ i-s-m- s-i-s-m-n s-i-a- ----------------------- itsumo shitsumon shita.

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!