Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   ku Dema borî 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [heştê û sê]

Dema borî 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi kurdi (kurmandži) Toista Lisää
puhua puhelimessa Te-e-on----n T___________ T-l-f-n-i-i- ------------ Telefonkirin 0
Minä olen puhunut puhelimessa. Min-t------ k-r. M__ t______ k___ M-n t-l-f-n k-r- ---------------- Min telefon kir. 0
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. M-n-herti- ---efon-ki-. M__ h_____ t______ k___ M-n h-r-i- t-l-f-n k-r- ----------------------- Min hertim têlefon kir. 0
kysyä P----n P_____ P-r-î- ------ Pirsîn 0
Minä olen kysynyt. Min p-rs-. M__ p_____ M-n p-r-î- ---------- Min pirsî. 0
Minä olen aina kysynyt. Min h-rt---pi-sî. M__ h_____ p_____ M-n h-r-i- p-r-î- ----------------- Min hertim pirsî. 0
kertoa v-go--n v______ v-g-t-n ------- vegotin 0
Minä olen kertonut. M-n-ve--t. M__ v_____ M-n v-g-t- ---------- Min vegot. 0
Minä olen kertonut koko tarinan. M-n h--û ç---- --go-. M__ h___ ç____ v_____ M-n h-m- ç-r-k v-g-t- --------------------- Min hemû çîrok vegot. 0
oppia F--bûn F_____ F-r-û- ------ Fêrbûn 0
Minä olen oppinut. E- -êrbûm. E_ f______ E- f-r-û-. ---------- Ez fêrbûm. 0
Minä olen oppinut koko illan. Ez h-m- êv-rê-f--b--. E_ h___ ê____ f______ E- h-m- ê-a-ê f-r-û-. --------------------- Ez hemû êvarê fêrbûm. 0
työskennellä Xe-itîn X______ X-b-t-n ------- Xebitîn 0
Minä olen työskennellyt. E- xeb--î-. E_ x_______ E- x-b-t-m- ----------- Ez xebitîm. 0
Minä olen työskennellyt koko päivän. Ez-rojê-tev---bit-m. E_ r___ t__ x_______ E- r-j- t-v x-b-t-m- -------------------- Ez rojê tev xebitîm. 0
syödä X-a-in X_____ X-a-i- ------ Xwarin 0
Minä olen syönyt. Min xwari------. M__ x_____ x____ M-n x-a-i- x-a-. ---------------- Min xwarin xwar. 0
Minä olen syönyt koko ruoan. M-- xwa-----em---wa-. M__ x_____ h___ x____ M-n x-a-i- h-m- x-a-. --------------------- Min xwarin hemî xwar. 0

Lataa MP3 (.postinumero tiedostot)

MP3 kurdi (kurmandži) (1-100)
Videota ei löytynyt!

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!