Lauseita

fi Menneisyysmuoto 3   »   te భూత కాలం 3

83 [kahdeksankymmentäkolme]

Menneisyysmuoto 3

Menneisyysmuoto 3

83 [ఎనభై మూడు]

83 [Enabhai mūḍu]

భూత కాలం 3

Bhūta kālaṁ 3

Valitse, miten haluat nähdä käännöksen:   
suomi telugu Toista Lisää
puhua puhelimessa ట-లి---్ ---డం టె___ చే__ ట-ల-ఫ-న- చ-య-ం -------------- టెలిఫోన్ చేయడం 0
Bh--- --la--3 B____ k____ 3 B-ū-a k-l-ṁ 3 ------------- Bhūta kālaṁ 3
Minä olen puhunut puhelimessa. న--ు -ెలిఫోన్-----ను నే_ టె___ చే__ న-న- ట-ల-ఫ-న- చ-స-న- -------------------- నేను టెలిఫోన్ చేసాను 0
Bh-----ā----3 B____ k____ 3 B-ū-a k-l-ṁ 3 ------------- Bhūta kālaṁ 3
Minä olen puhunut puhelimessa koko ajan. న------్ప-డూ--ో-్----మ---లా--------న్-ా-ు నే_ ఎ___ ఫో_ లో మా_____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ ఫ-న- ల- మ-ట-ల-డ-త-న- ఉ-్-ా-ు ----------------------------------------- నేను ఎప్పుడూ ఫోన్ లో మాట్లాడుతూనే ఉన్నాను 0
Ṭ-l-phōn-cē---aṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
kysyä అడగ-ం అ___ అ-గ-ం ----- అడగటం 0
Ṭ----hōn --y---ṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen kysynyt. నే-ు -----ను నే_ అ___ న-న- అ-ి-ా-ు ------------ నేను అడిగాను 0
Ṭ-l-p-ō---ēya-aṁ Ṭ_______ c______ Ṭ-l-p-ō- c-y-ḍ-ṁ ---------------- Ṭeliphōn cēyaḍaṁ
Minä olen aina kysynyt. నే-ు--ప-పుడ- -డిగ-త------్న-ను నే_ ఎ___ అ____ ఉ___ న-న- ఎ-్-ు-ూ అ-ి-ు-ూ-ే ఉ-్-ా-ు ------------------------------ నేను ఎప్పుడూ అడిగుతూనే ఉన్నాను 0
Nēn- ṭel-phōn-cēsānu N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
kertoa చె--పుట చె___ చ-ప-ప-ట ------- చెప్పుట 0
Nēnu-ṭel----n c--ānu N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen kertonut. నే-- ----పాను నే_ చె___ న-న- చ-ప-ప-న- ------------- నేను చెప్పాను 0
Nēn- -e----ō---ēsā-u N___ ṭ_______ c_____ N-n- ṭ-l-p-ō- c-s-n- -------------------- Nēnu ṭeliphōn cēsānu
Minä olen kertonut koko tarinan. న--ు--ొ-్-ం--ధని-చ--్పా-ు నే_ మొ__ క__ చె___ న-న- మ-త-త- క-న- చ-ప-ప-న- ------------------------- నేను మొత్తం కధని చెప్పాను 0
Nēnu epp-ḍū-ph-- l---āṭ-ā--tūnē u-nā-u N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
oppia చ---ుట చ___ చ-ు-ు- ------ చదువుట 0
N-nu----uḍū--h---lō-māṭ--ḍut-n- u---nu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
Minä olen oppinut. నే------వ--ు నే_ చ___ న-న- చ-ి-ా-ు ------------ నేను చదివాను 0
Nē---ep-uḍū ph----ō ----ā----nē-un-ānu N___ e_____ p___ l_ m__________ u_____ N-n- e-p-ḍ- p-ō- l- m-ṭ-ā-u-ū-ē u-n-n- -------------------------------------- Nēnu eppuḍū phōn lō māṭlāḍutūnē unnānu
Minä olen oppinut koko illan. నే-------త్-ం----్త- చది-ాను నే_ సా___ మొ__ చ___ న-న- స-య-త-ర- మ-త-త- చ-ి-ా-ు ---------------------------- నేను సాయంత్రం మొత్తం చదివాను 0
A-agaṭaṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
työskennellä పని -ేయ-ట ప_ చే__ ప-ి చ-య-ట --------- పని చేయుట 0
Aḍag---ṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen työskennellyt. న-న--ప-ి-చ-సాను నే_ ప_ చే__ న-న- ప-ి చ-స-న- --------------- నేను పని చేసాను 0
A-ag--aṁ A_______ A-a-a-a- -------- Aḍagaṭaṁ
Minä olen työskennellyt koko päivän. ర-జంతా --న- పన- -ే-ాను రో__ నే_ ప_ చే__ ర-జ-త- న-న- ప-ి చ-స-న- ---------------------- రోజంతా నేను పని చేసాను 0
Nē-u ---g--u N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
syödä త---ట తి__ త-న-ట ----- తినుట 0
Nē---a-ig-nu N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen syönyt. న--ు తిన్నా-ు నే_ తి___ న-న- త-న-న-న- ------------- నేను తిన్నాను 0
Nē-u aḍ--ā-u N___ a______ N-n- a-i-ā-u ------------ Nēnu aḍigānu
Minä olen syönyt koko ruoan. న-ను అ-్నం -ొ-్-ం--ి-----ు నే_ అ__ మొ__ తి___ న-న- అ-్-ం మ-త-త- త-న-న-న- -------------------------- నేను అన్నం మొత్తం తిన్నాను 0
N-n- ep-u-ū----g-tū---un-ā-u N___ e_____ a________ u_____ N-n- e-p-ḍ- a-i-u-ū-ē u-n-n- ---------------------------- Nēnu eppuḍū aḍigutūnē unnānu

Kielitieteen historia

Kielet ovat aina viehättäneet ihmiskuntaa. Kielitieteen historia onkin hyvin pitkä. Kielitiede on kielen systemaattista tutkimusta. Jopa tuhansia vuosia sitten ihmiset pohtivat kieltä. Niin tehdessään eri kulttuurit kehittivät erilaisia järjestelmiä. Sen seurauksena syntyi erilaisia kielten kuvauksia. Nykyinen kielitiede perustuu muinaisiin teorioihin enemmän kuin mihinkään muuhun. Monia perinteitä laitettiin alulle erityisesti Kreikassa. Vanhin kieltä koskeva teos tulee kuitenkin Intiasta. Sen kirjoitti 3 000 vuotta sitten kieliopintutkija Sakatayana. Antiikin aikoina filosofit kuten Platon ahkeroivat kielten parissa. Myöhemmin roomalaiset kirjailijat kehittivät teorioitaan pitemmälle. Myös arabit kehittivät omat perinteensä 700-luvulla. Jo silloin heidän teoksissaan on tarkkoja kuvauksia arabian kielestä. Uudella ajalla haluttiin erityisesti tutkia, mistä kieli on peräisin. Oppineet olivat erityisen kiinnostuneita kielen historiasta. 1700-luvulla alettiin verrata kieliä toisiinsa. Haluttiin ymmärtää, miten kielet kehittyvät. Myöhemmin keskityttiin kieliin järjestelminä. Polttopisteessä oli kysymys, miten kielet toimivat. Nykyisin kielitieteessä on suuri määrä ajatussuuntia. 1950-luvun jälkeen on kehittynyt monia uusia koulukuntia. Ne ovat osittain saaneet voimakkaita vaikutteita muista tieteistä. Esimerkkejä ovat psykolingvistiikka ja monikulttuurinen viestintä. Uudemmat kielitieteelliset ajatussuunnat ovat hyvin erikoistuneita. Yksi niistä on feministinen kielitiede. Kielitieteen historia siis jatkuu… Niin kauan kuin on kieliä, ihminen pohtii niitä!